Elämänjano

Oi tämä loputon seikkailunhalu
Kyltymätön elämännälkä
Kaikenlaisten kokemusten jano
 
Pakahdun

Haluan syleillä koko maailmaa
Haistaa ja maistaa ja nähdä koko maailman
Antaa sen piirtyä osaksi omaa olemistani
Painaa jälkensä ihooni ja sieluuni

Haluan juosta läpi kylien ja kaupunkien
Läpi hiljaisten polkujen
Läpi mukulakivikatujen 
Juosta koska jalkani vihdoin vahvasti kantavat
Eksyä koska miksei
Eihän ole kiire mihinkään
Kun tässä hetkessä on kaikki
Tässä hetkessä minulla on kaikki

Haluan kuljettaa kättäni pianon koskettimilla
Kirjojen sivuilla
Veistosten pinnoilla
Siltojen kaiteilla 
Kaarnaisen puun rungolla
Toisen ihmisen iholla
ja hiuksissa 
ja parran ääriviivoilla

Haluan upottaa itseni viilenevään veteen
Sukeltaa ja antaa veden piirtää kehoni rajat
Huomata kuinka vaivattomasti kellun 
Kuinka vahvasti jälleen luotan siihen että vesi kantaa

Haluan nauraa ääneni käheäksi pimeässä lämpimässä illassa 
Kun ilmassa jo tuoksuu loppukesän haikeus
Haluan kiihkeästi tuntea senkin, tuon väistyvän kesän ikävän
Koska kaikki tunteet saa tulla ja virrata
Tehden tilaa kuplivalle alati muuttuvalle elämälle

Haluan tanssia 
Mekossa, jonka helma on niin pitkä että se täytyy nostaa ylös portaissa
Mekossa, johon on tarttunut illan tuoksu
Ja kultainen hajuvesi

Joka kimaltaa 
Kun tanssin ulkovalojen pehmeässä valossa

 
Olen yhtä kehoni kanssa
Tai oikeastaan, ainakin hetken, ikään kuin pelkkä kehoni

Pakahdun

Oi tämä kaunis elämä
Loputon leikki
Ikuinen tutkimusmatka

Minä olen sinun ja
Sinä

olet minun